 Pohjalaiset Nivalaiset
Nivalaisten suku ei ole laaja, Nimenkantajia on vain toistasataa henkeä. Ikää suvulla on kuitenkin yli kolmesataa vuotta, ja suurimman osan tuosta ajasta on suvun pääosa elänyt Kiuruvedellä.
Nivalaisten ensimmäinen kiuruvetinen kantaisä, "Pekka" Nivalainen, mainitaan Iisalmen ensimmäisessä rippikirjassa v.1731-34 torpparina Niemiskylässä talollinen Taneli (Daniel) Hyvärisen siskon poikana. Tämän Pekan (n.1712-1777) Pekka-niminen isä (n.1680-1738) oli tullut Hyvärisille vävyksi.
Nivalaisten lähtösija
En tiedä, onko Nivalaiset asuneet Kiuruvedellä jo aiemmin. On kuitenkin mahdollista, että he tulivat paikkakunnalle vasta 1700-luvun vaihteessa Pyhäjärveltä ja polveutuvat siellä jo 1646 mainitusta Olli Nivalaisesta tai hänen perheestään. Vielä 1600-luvulla Keski-Pohjanmaan Savoon rajoittuvissa pitäjissä osa lisänimistä käyttäytyi savolaisten sukunimien eikä talonnimien tapaan. Niimpä ilmeisesti Nivalaistenkin nimi kulki tällaisena periytyvänä, talottoman väen lisänimenä ja siirtyi Kiuruvedelle, mutta hävisi pian Pyhäjärveltä.
Alun perin Nivalaiset ovat lähteneet Kalajokilaakson Nivan eli Nivalan kantatalosta. Tämä talohan on antanut nimensä myös Nivalan pitäjälle, jota on vuoteen 1868 kutsuttu Pidisjärveksi.
Siitä, että Nivalaiset eivät ole alkujaan savolaislähtöisiä, kielii nimen sisältö: voimakasta virtapaikkaa joessa tai järvenvälisessä salmessa ja pientä koskea merkitsevä niva-sana. Niva-paikannimen ja niva-sanan esiintymisen likimainen esiintymisen eteläraja kulkee Kalajokilaakson - Kiuruveden - Kuhmon korkeudella.
Mielenkiintoiseksi nimen tekeekin juuri se, että se
sisältäessään pohjois-suomalaisen murresanan on kuitenkin
(lai)nen-loppuisena tyypiltään savolainen. Sen synnyn ja
säilymisen onkin ilmeisesti mahdollistanut se, että
murresanan levikkialue on lekannut savolaisnimien
esiintymäaluetta Kiuruveden seudulla.
Myöhemmät vaiheet
Koko 1700-luvun Nivalaiset elivät melko vaatimattomissa oloissa torppareina renkeinä, loisina... Tosin Vaaksjärvellä Saukkoniemessä ja Tuuliaismäessä he olivat lyhyen aikaa talollisinakin. Laajimmillaan suku oli 1800-luvun vaihteen tienoilla, jolloin Kiuruvedellä asui Nivalaisia useampi kymmenen. Mutta jo pian 1800-luvun ensi vuosista suku alkoi nopeasti vähetä osin muualle (Iisalmi, Maaninka) muuton mutta myös lukuisten kuolemantapausten vuoksi.
Oikeastaan suku jatkui Kiuruvedellä vain Pekan 1710 toiseksi vanhimman pojan Jaakon jälkeläisistä. He kiersivät lihinnä Niemiskylässä loisina. Tästäkin haarasta suku jatkui pidenpään vain kapeata juontoa myöten Jaakon pojasta Pekasta, sitten tämän pojasta Jaakosta ja tämän pojasta Akusta, koka avioitui 1844 Kristiina Kumpulaisen kanssa.
Valtaosa Nivalaisista on muuttanut Kiuruvedeltä muualle. Tietääkseni kaikkien Nivalaisten kiuruvetinen kantatorppa oli kuitenkin jossain Vaaksjärven rantamilla, vaikka sukujuuret siitä taaksepäin veisivätkin Nivalan Maalisojan varsille.
| 
